Mitä tiedät happihoidosta?

Happi on yksi elämää ylläpitävistä alkuaineista

Mitokondriot ovat elimistön tärkein paikka biologiselle hapettumiselle. Jos kudos on hapettumaton, mitokondrioiden oksidatiivinen fosforylaatioprosessi ei voi edetä normaalisti. Tämän seurauksena ADP:n muuntuminen ATP:ksi heikkenee eikä elimistö saa riittävästi energiaa ylläpitääkseen eri fysiologisten toimintojen normaalia etenemistä.

Kudosten hapen saanti

Valtimoveren happipitoisuusCaO2=1,39*Hb*SaO2+0,003*PaO2(mmHg)

HapenkuljetuskapasiteettiDO2=CO*CaO2

Aikaraja, jonka kuluessa normaalit ihmiset sietävät hengityspysähdystä

Hengitysilmaa käytettäessä: 3,5 min

Kun hengität 40 % happea: 5,0 min

Kun hengität 100 % happea: 11 min

Keuhkokaasujen vaihto

Hapen osapaine ilmassa (PiO2): 21,2 kpa (159 mmHg)

Hapen osapaine keuhkosoluissa (PaO2): 13,0 kpa (97,5 mmHg)

Sekalaisen laskimoiden osapaine happi (PvO2): 5,3 kpa (39,75 mmHg)

Tasapainotettu pulssihapen paine (PaO2): 12,7 kpa (95,25 mmHg)

Hypoksemian tai hapenpuutteen syyt

  • Alveolaarinen hypoventilaatio(A)
  • Ventilaatio/perfuusio (VA/Qc) Epäsuhtaisuus (a)
  • Pienentynyt dispersio (Aa)
  • Lisääntynyt verenvirtaus oikealta vasemmalle suntin kautta (Qs/Qt lisääntynyt)
  • Ilmakehän hypoksia(I)
  • Kongestiivinen hypoksia
  • Aneminen hypoksia
  • Kudostoksinen hypoksia

Fysiologiset rajat

Yleisesti uskotaan, että PaO2 on 4,8 kPa (36 mmHg) ja se on ihmiskehon selviytymisraja.

Hypoksian vaarat

  • Aivot: Peruuttamattomia vaurioita syntyy, jos hapen saanti keskeytetään 4–5 minuutiksi.
  • Sydän: Sydän kuluttaa enemmän happea kuin aivot ja on herkin aivoista.
  • Keskushermosto: Herkkä, huonosti siedetty
  • Hengitä: Keuhkoödeema, bronkospasmi, cor pulmonale
  • Maksa, munuainen, muut: Happosuppaatio, hyperkalemia, lisääntynyt veren tilavuus

Akuutin hypoksian oireet ja merkit

  • Hengityselimet: Hengitysvaikeudet, keuhkopöhö
  • Sydän- ja verisuonitaudit: Sydämentykytys, rytmihäiriöt, angina pectoris, vasodilataatio, sokki
  • Keskushermosto: Euforia, päänsärky, väsymys, heikentynyt arviointikyky, epätarkka käyttäytyminen, hitaus, levottomuus, verkkokalvon verenvuoto, kouristukset, kooma.
  • Lihashermot: Heikkous, vapina, hyperrefleksia, ataksia
  • Aineenvaihdunta: Nesteen ja natriumin kertyminen elimistöön, asidoosi

Hypoksemian aste

Lievä: Ei syanoosia PaO2>6,67KPa(50mmHg); SaO2<90%

Kohtalainen: Syanoottinen PaO2 4–6,67 KPa (30–50 mmHg); SaO2 60–80 %

Vaikea: Merkittävä syanoosi PaO2<4KPa(30mmHg); SaO2<60%

PvO2 Sekoitetun laskimohapen osapaine

PvO2 voi edustaa kunkin kudoksen keskimääräistä PO2:ta ja toimia kudoshypoksian indikaattorina.

PVO2:n normaaliarvo: 39±3,4 mmHg.

<35 mmHg kudoshypoksia.

PVO2:n mittaamiseksi veri on otettava keuhkovaltimosta tai oikeasta eteisestä.

Happihoidon indikaatiot

Termo Ishiharan ehdottama PaO2=8Kp(60mmHg)

PaO2 < 8 Kp, välillä 6,67–7,32 Kp (50–55 mmHg). Pitkäaikaisen happihoidon indikaatiot.

PaO2=7,3 kPa (55 mmHg) Happihoito on tarpeen

Akuutin happihoidon ohjeet

Hyväksyttävät indikaatiot:

  1. Akuutti hypoksemia (PaO2 < 60 mmHg; SaO < 90 %)
  2. Sydämen syke ja hengityspysähdys
  3. Hypotensio (systolinen verenpaine <90 mmHg)
  4. Alhainen sydämen minuuttitilavuus ja metabolinen asidoosi (HCO3<18mmol/l)
  5. Hengitysvaikeudet (R> 24/min)
  6. CO-myrkytys

Hengitysvajaus ja happihoito

Akuutti hengitysvajaus: hallitsematon hapen hengittäminen

ARDS: Käytä peep-painiketta, ole varovainen happimyrkytyksen varalta

CO-myrkytys: ylipainehappi

Krooninen hengitysvajaus: kontrolloitu happihoito

Kolme kontrolloidun happihoidon pääperiaatetta:

  1. Happihengityksen alkuvaiheessa (ensimmäisellä viikolla) happihengityksen pitoisuus on <35 %
  2. Happihoidon alkuvaiheessa jatkuva inhalaatio 24 tunnin ajan
  3. Hoidon kesto: >3-4 viikkoa→Jaksottainen happi-inhalaatio (12-18 h/vrk) * puoli vuotta

→Kotihappihoito

PaO2:n ja PaCO2:n muutosmallit happihoidon aikana

PaCO2-arvon nousun vaihteluväli happihoidon ensimmäisten 1–3 päivän aikana on heikko positiivinen korrelaatio PaO2-muutoksen arvon * 0,3–0,7 välillä.

CO2-anestesian aikana PaCO2 on noin 9,3 kPa (70 mmHg).

Nosta PaO2-painetta 7,33 kPa:iin (55 mmHg) 2–3 tunnin kuluessa hapen hengittämisestä.

Keskipitkällä aikavälillä (7–21 päivää); PaCO2 laskee nopeasti ja PaO2↑:n kanssa on vahva negatiivinen korrelaatio.

Myöhemmällä jaksolla (päivät 22–28) PaO2↑ ei ole merkitsevä ja PaCO2 laskee edelleen.

Happihoidon vaikutusten arviointi

PaO2-PaCO2: 5,3–8 kPa (40–60 mmHg)

Vaikutus on huomattava: Ero > 2,67 kPa (20 mmHg)

Tyydyttävä parantava vaikutus: Ero on 2–2,26 KPa (15–20 mmHg)

Huono teho: Ero <2 kPa (16 mmHg)

1
Happihoidon seuranta ja hallinta

  • Tarkkaile verikaasua, tajunnantilaa, energiaa, syanoosia, hengitystä, sykettä, verenpainetta ja yskää.
  • Happi on kostutettava ja lämmitettävä.
  • Tarkista katetrit ja nenän tukokset ennen hapen hengittämistä.
  • Kahden happi-inhalaation jälkeen happi-inhalaatiovälineet tulee puhdistaa ja desinfioida.
  • Tarkista happivirtausmittari säännöllisesti, desinfioi kostutuspullo ja vaihda vesi päivittäin. Nesteen pinta on noin 10 cm.
  • On parasta käyttää kostutuspulloa ja pitää veden lämpötila 70–80 asteessa.

Edut ja haitat

Nenäkanyyli ja nenän tukkoisuus

  • Edut: yksinkertainen, kätevä; ei vaikuta potilaisiin, yskimiseen, syömiseen.
  • Haittoja: Pitoisuus ei ole vakio, hengitys vaikuttaa siihen helposti; limakalvojen ärsytys.

Naamio

  • Edut: Keskittyminen on suhteellisen kiinteää ja ärsykkeitä on vähän.
  • Haitat: Se vaikuttaa limaa irrottavaan toimintaan ja syömiseen jossain määrin.

Hapenoton indikaatiot

  1. Tietoinen olo ja parempi olo
  2. Syanoosi katoaa
  3. PaO2 > 8 kPa (60 mmHg), PaO2 ei laske 3 päivää hapen poisoton jälkeen
  4. Paco2 < 6,67 kPa (50 mmHg)
  5. Hengitys on tasaisempaa
  6. Sydämen syke hidastuu, rytmihäiriöt paranevat ja verenpaine normalisoituu. Ennen hapen lopettamista hapen hengittäminen on keskeytettävä (12–18 tuntia/vrk) 7–8 päiväksi verikaasujen muutosten havaitsemiseksi.

Pitkäaikaisen happihoidon indikaatiot

  1. PaO2 < 7,32 kPa (55 mmHg) / PvO2 < 4,66 kPa (55 mmHg), tila on vakaa, eivätkä veren kaasupitoisuudet, paino ja FEV1 ole muuttuneet juurikaan kolmen viikon aikana.
  2. Krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma, jonka FEV2 on alle 1,2 litraa
  3. Yöllinen hypoksemia tai uniapneaoireyhtymä
  4. Liikunnan aiheuttamasta hypoksemiasta tai remissiossa olevasta keuhkoahtaumataudista kärsivät henkilöt, jotka haluavat matkustaa lyhyitä matkoja

Pitkäaikainen happihoito sisältää jatkuvaa hapen hengittämistä kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen

Happihoidon sivuvaikutukset ja ehkäisy

  1. Happimyrkytys: Happihengityksen suurin turvallinen pitoisuus on 40 %. Happimyrkytys voi ilmetä, kun pitoisuus on yli 50 % 48 tunnin ajan. Ennaltaehkäisy: Vältä suurten happipitoisuuksien hengittämistä pitkiä aikoja.
  2. Atelektaasi: Ehkäisy: Hallitse happipitoisuutta, kannusta kääntymään useammin, vaihda kehon asentoa ja edistä ysköksen erittymistä.
  3. Kuivat hengitystie-eritteet: Ehkäisy: Tehosta sisäänhengitetyn kaasun kostutusta ja hengitä aerosolia säännöllisesti.
  4. Takamysyn sidekudoksen hyperplasia: esiintyy vain vastasyntyneillä, erityisesti keskosilla. Ennaltaehkäisy: Pidä happipitoisuus alle 40 %:ssa ja PaO2-arvo 13,3–16,3 kPa:ssa.
  5. Hengityslama: havaittu potilailla, joilla on hypoksemiaa ja hiilidioksidin kertymistä suurten happipitoisuuksien hengittämisen jälkeen. Ehkäisy: Jatkuva hapetus alhaisella virtauksella.

Happimyrkytys

Käsite: Hapen hengittämisen aiheuttamaa myrkyllistä vaikutusta kudossoluihin 0,5 ilmakehän paineessa kutsutaan happimyrkytykseksi.

Happimyrkytyksen esiintyminen riippuu hapen osapaineesta eikä happipitoisuudesta

Happimyrkytyksen tyyppi

Keuhkojen happimyrkytys

Syy: Hengitä happea noin yhden ilmakehän paineessa 8 tunnin ajan

Kliiniset oireet: rintalastan takainen kipu, yskä, hengenahdistus, alentunut vitaalikapasiteetti ja alentunut PaO2. Keuhkoissa on tulehdusleesioita, joihin liittyy tulehdussolujen infiltraatiota, verentungos, turvotus ja atelektaasia.

Ennaltaehkäisy ja hoito: hapen sisäänhengityksen pitoisuuden ja ajan hallinta

Aivojen happimyrkytys

Syy: Hapen hengittäminen yli 2–3 ilmakehän paineessa

Kliiniset ilmentymät: näkö- ja kuulohäiriöt, pahoinvointi, kouristukset, pyörtyminen ja muut neurologiset oireet. Vaikeissa tapauksissa voi esiintyä kooma ja kuolema.

 


Julkaisun aika: 12.12.2024