Pyörätuoli on pyörillä varustettu istuin, jota käytetään pääasiassa toimintarajoitteisille tai muille kävelyvaikeuksista kärsiville henkilöille. Pyörätuolikoulutuksen avulla vammaisten ja kävelyvaikeuksista kärsivien henkilöiden liikkuvuutta voidaan parantaa huomattavasti ja heidän kykyään suoriutua päivittäisistä toiminnoista ja osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin. Kaikki nämä perustuvat kuitenkin yhteen päälähtökohtaan: sopivan pyörätuolin kokoonpanoon.
Sopiva pyörätuoli voi estää potilaita kuluttamasta liikaa fyysistä energiaa, parantaa liikkuvuutta, vähentää riippuvuutta perheenjäsenistä ja helpottaa kokonaisvaltaista toipumista. Muuten se aiheuttaa potilaille ihovaurioita, painehaavoja, molempien alaraajojen turvotusta, selkärangan epämuodostumia, kaatumisvaaran, lihaskipuja ja -kontraktuuroja jne.
1. Pyörätuolien sovellettavat esineet
① Vakava kävelykyvyn heikkeneminen: kuten amputaatio, murtuma, halvaus ja kipu;
② Lääkärin ohjeiden mukaan kävely kielletty;
③ Pyörätuolin käyttö matkustamiseen voi lisätä päivittäisiä aktiviteetteja, parantaa sydän- ja keuhkojen toimintaa ja parantaa elämänlaatua;
④ Raajavammaiset henkilöt;
⑤ Iäkkäät ihmiset.
2. Pyörätuolien luokittelu
Vaurioituneiden osien ja jäljellä olevien toimintojen mukaan pyörätuolit jaetaan tavallisiin pyörätuoleihin, sähköpyörätuoleihin ja erikoispyörätuoleihin. Erikoispyörätuolit jaetaan seisomapyörätuoleihin, makuupyörätuoleihin, yksipuolisesti ohjattaviin pyörätuoleihin, sähköpyörätuoleihin ja kilpailupyörätuoleihin erilaisten tarpeiden mukaan.
3. Varotoimet pyörätuolia valittaessa
Kuva: Pyörätuolin parametrien mittauskaavio a: istuimen korkeus; b: istuimen leveys; c: istuimen pituus; d: käsinojan korkeus; e: selkänojan korkeus
Istuimen korkeus
Mittaa istuessasi etäisyys kantapäästä (tai kantapäästä) jalkapohjan kuoppaan ja lisää siihen 4 cm. Jalkatukea asetettaessa laudan pinnan tulee olla vähintään 5 cm irti maasta. Jos istuin on liian korkealla, pyörätuolia ei voi asettaa pöydän viereen; jos istuin on liian matala, istuinluu kantaa liikaa painoa.
b Istuimen leveys
Mittaa istuessasi kahden pakaran tai kahden reisien välinen etäisyys ja lisää siihen 5 cm, eli istuutuessa jää 2,5 cm rako kummallekin puolelle. Jos istuin on liian kapea, pyörätuoliin on vaikea nousta ja siitä poistua, ja pakarat ja reisilihakset puristuvat kasaan; jos istuin on liian leveä, vakaa istuminen on vaikeaa, pyörätuolin käyttö on hankalaa, yläraajat väsyvät helposti ja ovesta sisään ja ulos on vaikea päästä.
Istuimen pituus
Mittaa istuessasi vaakasuora etäisyys pakaroista pohkeen gastrocnemius-lihakseen ja vähennä mittaustuloksesta 6,5 cm. Jos istuin on liian lyhyt, paino kohdistuu pääasiassa istuinluun päälle ja paikallinen alue on altis liialliselle paineelle. Jos istuin on liian pitkä, se puristaa polvitaipeen aluetta, vaikuttaa paikalliseen verenkiertoon ja ärsyttää helposti ihoa tällä alueella. Potilaille, joilla on erittäin lyhyet reidet tai lonkan ja polven fleksiokontraktuura, on parempi käyttää lyhyttä istuinta.
d Käsinojan korkeus
Istuessasi olkavarsi on pystysuorassa ja kyynärvarsi asetetaan tasaisesti käsinojan päälle. Mittaa korkeus tuolin pinnasta kyynärvarren alareunaan ja lisää tähän 2,5 cm. Sopiva käsinojan korkeus auttaa ylläpitämään oikeaa kehon ryhtiä ja tasapainoa sekä asettaa yläraajat mukavaan asentoon. Jos käsinoja on liian korkealla, olkavarsi joutuu nousemaan ylös ja on altis väsymiselle. Jos käsinoja on liian matalalla, ylävartalon on nojattava eteenpäin tasapainon ylläpitämiseksi, mikä ei ainoastaan ole altis väsymiselle, vaan voi myös vaikuttaa hengitykseen.
Selkänojan korkeus
Mitä korkeampi selkänoja, sitä vakaampi se on, ja mitä matalampi selkänoja, sitä suurempi on ylävartalon ja yläraajojen liikelaajuus. Niin sanotussa matalassa selkänojassa mitataan etäisyys istuimesta kainaloon (toinen tai molemmat kädet ojennettuna eteenpäin) ja vähennetään tästä tuloksesta 10 cm. Korkea selkänoja: mitataan todellinen korkeus istuimesta olkapäähän tai pään takaosaan.
Istuintyyny
Mukavuuden ja painehaavojen välttämiseksi istuimelle tulee asettaa istuintyyny. Voidaan käyttää vaahtokumia (5–10 cm paksua) tai geelityynyä. Istuimen painumisen estämiseksi istuintyynyn alle voidaan asettaa 0,6 cm paksu vaneri.
Pyörätuolin muut apuosat
Suunniteltu vastaamaan erityispotilaiden tarpeisiin, kuten kahvan kitkapinnan lisääminen, jarrun pidennys, iskunvaimennuslaite, liukueste, käsinojaan asennettu käsinoja ja pyörätuolipöytä potilaiden syömistä ja kirjoittamista varten.
4. Pyörätuolien erilaiset tarpeet eri sairauksien ja vammojen vuoksi
① Hemiplegikoille, jotka pystyvät ylläpitämään istumistasapainon ilman valvontaa ja suojaa, voidaan valita matalalla istuimella varustettu vakiopyörätuoli. Jalkatuki ja säärituki voidaan irrottaa, jolloin terve jalka koskettaa maata kokonaan ja pyörätuolia voidaan ohjata terveillä ylä- ja alaraajoilla. Tasapaino- tai kognitiivisista häiriöistä kärsiville potilaille on suositeltavaa valita toisen henkilön työntämä pyörätuoli, ja niiden, jotka tarvitsevat apua siirtymiseen, tulisi valita irrotettava käsinoja.
② Neliraajahalvauksesta kärsiville potilaille C4-vammaluokkaa (C4, kaulan selkäytimen neljäs segmentti) tai sitä korkeammalle vammoja omaavat potilaat voivat valita pneumaattisen tai leualla ohjattavan sähköpyörätuolin tai toisen työntämän pyörätuolin. Potilaat, joilla on alle C5-vammoja (C5, kaulan selkäytimen viides segmentti), voivat luottaa yläraajan fleksion voimaan vaakasuoran kahvan käyttämisessä, joten heille voidaan valita kyynärvarrella ohjattava korkeaselkäinen pyörätuoli. On huomattava, että ortostaattista hypotensiota sairastavien potilaiden tulisi valita kallistettava korkeaselkäinen pyörätuoli, asentaa niskatuki ja käyttää irrotettavaa jalkatukea, jossa on säädettävä polvikulma.
③ Halvaantuneilla potilailla pyörätuolin tarpeet ovat periaatteessa samat, ja istuinten tekniset tiedot määräytyvät edellisessä artikkelissa kuvatun mittausmenetelmän mukaisesti. Yleensä valitaan lyhyet askelmatyyppiset käsinojat ja asennetaan pyörälukot. Nilkkakouristuksista tai klonuksesta kärsivien on lisättävä nilkkahihnat ja kantapäärenkaat. Umpirenkaita voidaan käyttää, kun asuinympäristön tieolosuhteet ovat hyvät.
④ Alaraaja-amputaatiopotilailla, erityisesti molemminpuolisesti reisiamputaatiopotilailla, kehon painopiste on muuttunut huomattavasti. Yleensä akseli on siirrettävä taaksepäin ja asennettava kaatumisenestolaitteet käyttäjän kaatumisen estämiseksi taaksepäin. Jos potilailla on proteesi, on asennettava myös jalka- ja jalkatuet.
Julkaisun aika: 15.7.2024